Kategoria: Apple

Noin vuosi sitten kirjoitin omista iOS 5-toiveistani, joista nostin esiin seuraavat:

• paremmat ilmoitukset
• langaton synkronointi
• widgetit
• käyttäjäprofiilit
• parempi multitasking

Ilokseni tärkeimmät toiveeni toteutuivat, sillä iPhonessa on viimein kunnolliset ilmoitukset (notifications) ja langaton synkronointi. 

Kuten vähän arvelinkin vuosi sitten “dashboardin” toimintaa pohtiessani, Notification center avautuu pyyhkäisemällä ruudun ylälaidasta. Tämän listauksen yhteydessä on myös pari Applen omaa widgettiä: säätiedot ja osakekurssit. Käsittääkseni kolmannen osapuolen sovellukset eivät voi lisätä omia widgettejään ilmoitusnäkymään. 

Ilmoitusten hallinta toimii nyt kuten pitääkin. Lähinnä olen jäänyt toivomaan ilmoitusten ja sovellusten parempaa yhteistoimintaa. Esimerkiksi tekstiviestiohjelman ikonin lukemattomien viestien määrän ilmoittava luku ei päivity, vaikka kuittaisin kaikki ilmoitukset uusista viesteistä.

Langaton synkronointi on iOS 5.0:n tärkein ominaisuus. Synkkausta on kahta eri lajia: iCloud-pilvisynkkaus ja iTunes Wi-Fi Sync lähiverkossa.

Applen historia pilvipalveluiden tarjoajana ei ole erityisen mairitteleva. Esimerkiksi MobileMe:n julkaisussa tapahtui katastrofi, kun käyttäjien sähköposteja tuhoutui. “Not our finest hour”, totesi Steve Jobs. Kehitystiimin saama palaute ei ollut ihan näin hienovaraista.

Timothy B. Lee kirjoitti Ars Technicassa mielenkiintoisen artikkelin, kuinka Applen erilainen yrityskulttuuri voi olla syy heidän nettipalveluiden ongelmiin. Hän vertaa Applea pilvipalveluiden jättiläiseen, Googleen.

Applen kulttuuriin kuuluu hioa tuotteet täydellisiksi muiden katseilta piilossa ja tuoda valmis tuote nopeasti julkistuksen jälkeen ostettavaksi. Tällainen lähestymistapa ei kuitenkaan toimi nettipalveluiden kanssa, sillä miljoonien käyttäjien kuormitusta monimutkaisessa järjestelmässä ei mitenkään pysty testaamaan ja ennustamaan etukäteen. Nettipalveluita on järkevä ottaa käyttöön asteittain, ominaisuus kerrallaan ja käyttäjämäärää kontrolloiden. Googlen toimintaan on aina kuuluneet beta-julkaisut, ja yrityksen kulttuuri mahdollistaa kehittäjien nopean reagoinnin ja luovat ratkaisut, kun suuri käyttäjämassa vyöryy palveluun.

Odotusten mukaisesti iCloudin julkaisu ei tapahtunut täysin ongelmitta, mutta suurilta vahingoilta vältyttiin tällä kertaa.

Käytännössä iCloud sisältää entisen MobileMe:n ominaisuudet, kuten kontaktien, sähköpostien ja bookmarkkien synkronoinnin eri laitteiden välillä. Lisäksi valokuvat synkataan, mutta hämäävästi videoita ei. Perussynkkaus toimii hyvin, esimerkiksi pöytäkoneella päivitetyt kontaktitiedot päivittyvät sekunneissa kännykkään.

Itunes-synkkausta varten puhelinta ei tarvitse enää kytkeä kaapelilla koneeseen, vaan tämä onnistuu langattomasti, kunhan puhelin ja tietokone ovat samassa WLAN-verkossa. 

Jos tuntee historian, niin jaottelun iCloud- ja iTunes-synkkauksen välillä ymmärtää. Uusille käyttäjille lienee kuitenkin hieman sekavaa, että kontaktit, meilit, valokuvat ym. synkataan, kunhan on netissä, mutta jos haluaa synkata musiikkia tai videoita, niin pitää olla kodin WLAN-verkossa, avata koneelta iTunes ja synkata sitten. Jos haluan tuoda kuvat tietokoneelle ja poistaa ne puhelimesta, niin onnistuuko tämä iTunes syncin yhteydessä? Ilmeisesti ei, jolloin lopulta joutuu kaivamaan USB-kaapelin.

Mielestäni langaton synkronointi on kokonaisuutena vielä hieman sekava käyttäjälle, mikä ei ole ollenkaan tyypillistä Applelle.

Siirtymässä kohti Steve Jobsin mainitsemaa post-PC -aikakautta, IOS 5.0 on merkittävä päivitys. Langattoman synkronoinnin myötä iOS-laitteet eivät enää vaadi PC:tä parikseen. Muilta osin uusin iOS-päivitys ei ole vallankumouksellinen, vaikka sisältääkin paljon toivottuja ominaisuuksia ja parannuksia. Lisäksi Applen ekosysteemissä täytyy kiittää siitä, että iOS-päivitykset ovat maailmanlaajuisesti saatavilla kaikilla käyttäjille samaan aikaan, toisin kuin Androidissa tai Windows Phonessa.

Applen OS X -käyttäjärjestelmän tuorein versio, 10.7 Lion, julkaistiin kesällä. Kantavana teemana on mainostettu mobiililaitteiden iOS-käyttöjärjestelmän parhaiden ominaisuuksien tuomista myös työpöytäkäyttöön. Siinä missä 10.6 keskittyi lähinnä konepellin alla oleviiin parannuksiin, niin Lion sisältää myös merkittäviä UI-muutoksia. 

Päivitin itse Lioniin pian julkaisun jälkeen niin koti- kuin työkoneellakin, joten ajattelin kirjoittaa hieman huomioistani muutaman viikon käytön jälkeen. 

Käyttöliittymä

Applen myymistä tietokoneista suurin osa on kannettavia, josta voidaan tehdä kaksi huomiota:

• trackpad on paljon yleisempi kuin perinteinen hiiri
• näytön koko on rajallinen (yleisimmät koot lienevät 13,3” - 15.4”, resoluutioiden ollessa 1280x800 ja 1440x900)

Trackpadin mahdollistamia kosketuseleitä onkin lisätty entisestään. Safarissa zoomaus tapahtuu tutulla pinch-eleellä, edelliselle sivulle pääsee kahden sormen swipellä (animaation seuratessa pyyhkäisyä pehmeästi). Eri työpöytien välillä liikkuminen kolmen sormen swipellä tuntuu erityisen nautinnolliselta, vaikka käytännössä cmd-tabilla sovellusten välillä tulee edelleen liikuttua.

Toivoa sopii, että myös muut kuin Applen omat sovellukset ottavat täyden hyödyn irti kosketuseleistä.

Oletuksena skrollaus toimii samalla tavalla kuin iOS:ssä, eli juuri toisinpäin kuin läppäreillä yleensä. Eli kun pyyhkäiset ylöspäin, niin ruutu skrollaa alaspäin. Tähän tottuu yllättävän nopeasti, noin parissa päivässä.

Käyttöliittymässä suunta kohti mahdollisimman pelkistettyä esitystapaa. Vierityspalkit ovat piilotettu oletuksena kokonaan: ne tulevat esiin vain kun sivua alkaa vierittämään. Tämä toimii pääosin hyvin, joskin välillä on vaikea havaita, että jokin laatikko esim. nettisivulla onkin vieritettävä.

Tuki koko ruudulla toimiville sovelluksille on ajatuksena hyvä, mutta käytännössä homma ei toimi. Ensinnäkin lisäpikseleitä saa yleensä käyttöön vain näytön ylälaidan menubarin verran, jos Dock on automaattisesti piilotettuna. Toisekseen koko ruudun tilassa ohjelmilla on typerä tapa avata uudet ikkunat modaaleina (kuten iPadissa), jolloin muita sovelluksen ikkunoita ei voi käyttää. Esimerkki: Mail-ohjelman uusi viesti -ikkuna avautuu modaaliin dialogiin, jolloin käyttäjän on mahdotonta kopioida toisesta sähköpostista osoitetta CC-kenttään.

Pages-tekstinkäsittelyohjelmassa full screen on parhaimmillaan: ruudulla ei oikeasti näy kuin dokumentti ja musta tausta. Voit keskittyä vain tekstiin.

Itse haluaisin menubariin samanlaisen autohiden kuin Dockissa, onkohan tämä mahdollista mitenkään?

Työpöytien hallinta on muuttunut. Spaces ja Expose on yhdistetty, jonka myötä nyt puhutaan Mission Controllista. Työpöydät eivät ole enää gridissä, vaan liikkuminen tapahtuu vain vasemmalle ja oikealle. Työpöytien järjestystä ei myöskään voi oletuksena muuttaa, vaan ne järjestyvät hämäävästi automaattisesti. Minulle ei ole vieläkään täysin selvää, millä logiikalla työpöytien järjestäminen toimii.

Valitettavasti työpöytien hallintaan liittyy bugeja:

• eri työpöydillä olevien ohjelmien välillä siirryttäessä (cmd+tab) näkymä saattaa siirtyä joskus työpöytään, missä ohjelmaa ei ole
• vastaavasti joskus näkymä siirtyy kyllä oikeaan työpöytään, mutta focus ei siirry valittuun ohjelmaan (valittu sovellus jää toisen ohjelman ikkunan alle)
• dialogit saattavat avautua väärälle työpöydälle, hautautuen muiden ohjelmien ikkunoiden alle

Käsittämätöntä näissä bugeissa on se, että ne olivat jo 10.6:ssa, eikä niitä ole vieläkään saatu korjattua.

Safari 5.1

Safari-selain päivittyi Lionin myötä versioon 5.1, enkä ole vakuuttunut. Selain jäätyilee lähes päivittäin -- ei kaadu, mutta menee jumiin 10 sekunniksi. IOS-tyyliin vanhojen välilehtien sisältö ladataan uudestaan, kun focus siirtyy niihin. Ilmeisesti tällä pyritään säästämään muistia. En pidä ominaisuudesta iPhonessa, ja vielä vähemmän läppärillä. Safarin kaatuessa ensimmäisen kerran huomasi myös App resume -featuren käytännössä: kesti ikuisuus, kun Safari latasi auki olleet ikkunat ja kymmenet välilehdet käynnistyessään.

Osaksi pelkistämiseen pyrkivää kehityssuuntaa voinee laskea Safariin jo aikaisemmin tulleen Reader-toiminnon, joka poistaa nettisivusta kaiken muun paitsi otsikon ja leipätekstin. 

Muita lyhyitä huomioita

• ei huomattavaa nopeusparannusta (testikoneet mid 2009 ja early 2011 MacBook Prot)
• animaatiot nykivät yllättävän usein molemmilla testikoneilla
• terminaalin asetuksia joutui jälleen puukottamaan, jotta merkistöt toimivat oikein
• developer toolit piti asentaa uudestaan (kääntäjät, GIT, jne)
• Finderissä on vihdoin cut+paste (joskin hyvin piilotettuna). Vihdoin. Vuonna 2011.
• koneen herätessä unesta langattomat verkot saattavat tulla näkyville vasta pitkän viiveen jälkeen. 10.6:ssa tätä ei tapahtunut koskaan.
• etc/hosts tiedostoa ei lueta enää ensimmäisenä DNS-kyselyssä. Web developerit ei tykkää.

Yhteenveto

Vaikka toinkin monia puutteita esiin, niin Lion on silti mainio käyttöjärjestelmä. Vaikka osa uudistuksista onkin hieman ongelmallisia, niin kaiken kaikkiaan isoja ja pienempiä parannuksia on niin paljon, että en näe mitään syytä olla päivittämättä.

Mielenkiintoisena kysymyksenä voidaan lopuksi esittää, miten paljon käyttöjärjestelmällä ja käyttöliittymällä nykyisin on peruskäyttäjälle edes merkitystä? Suurin osa käytöstä tapahtuu kuitenkin selaimen kautta.

DOS-pelien parissa 90-luvulla aikaa viettäneet muistavat varmasti Remedyn ensimmäisen pelin, vuonna 1996 julkaistun Death Rallyn. Kyseessä on hauska ylhäältä päin kuvattu autopeli, jossa autot ovat varustettu aseilla. 

Kun mieleni tekee muistella noita kultaisia pelivuosia, niin Death Rally kuuluu tyypillisesti pelivalikoimaan. Macin käyttäjille on tarjolla kaunis ja toimiva Boxer-emulaattori – suosittelen tutustumaan, on nimittäin käytettävyydeltään ihan eri planeetalta kuin Dosbox.

Death Rallyyn on nyt siis saanut arvoisensa uudelleenjulkaisun iOS-laitteille. Peli on kaunis, hauska ja hyvin toteutettu. Kilpailut ovat lyhyitä parin minuutin sprinttejä, joiden välissä parannetaan auton ominaisuuksia tienatulla rahalla. Pelissä on edelleen tallella sitä kuuluisaa "vielä yksi kisa" -meininkiä. Itse olen pelannut iPhone 3GS:llä, jolla kaikki kyllä toimii, mutta epäilemättä iPadin isolla ruudulla peli pääsisi todella loistamaan grafiikallaan.

Miinuksiakin on, sillä autoon on äkkiä ostettu kaikki mahdollinen lisäroipe ja ratoja ei turhan montaa ole tarjolla. Rahan käyttäminen on liian yksinkertaista, sillä tienatut hillot tulee aina käyttää kokonaisuudessaan kisan jälkeen. Autoja ja aseita ei myöskään osteta, vaan ne avautuvat käyttöön muuta kautta. Rahan säästäminen olisi tuonut peliin kaivattua syvyyttä. 

Itse pelin ydin, eli kilpa-ajo, toimii kuitenkin erinomaisesti. Peliin on myöskin luvattu lisätä myöhemmin uusia ratoja sekä moninpeli, joten jään mielenkiinnolla odottamaan, mitä tuleman pitää. 

Kaiken kaikkiaan Death Rally on jälleen yksi osoitus suomalaisen peliteollisuuden osaamisesta, sekä hauska muistutus 90-luvun DOS-pelien aikakaudesta. Suosittelen ostamaan, tuopin hinnalla mainiota hupia!

Applen iPhoneissa, iPadeissa ja iPod Toucheissa käyttämä iOS-käyttöjärjestelmä päivittyi hiljattain 4.2-versioon. Tämä päivitys toi lähinnä 4.0-version tuomat uudistukset myös iPadille, joskin tarjosi samalla pienempiä uudistuksia myös iPhonelle ja Touchille. IOS päivittyy todennäköisesti jälleen ensi vuonna uuden iPhonen ja iPadin myötä, joten tässä olisi omat toiveeni koskien tulevaa iOS:n 5.0-versiota. 

Paremmat ilmoitukset

Ilmoitukset (notifications) esimerkiksi uusista tekstiviesteistä on toteutettu iOS:ssä varsin karkeasti. Ilmoitukset ovat dialogeja, jotka vaativat aina käyttäjän reagointia. Ei hirveän kätevää esimerkiksi pelien yhteydessä. Ilmoitukset eivät myöskään tallennu mihinkään, eli jos epähuomiossa kuittasit ilmoituksen ehtimättä lukea sitä, niin se on kadonnut lopullisesti. Järjestelmä ei myöskään ole kovin elegantti, jos ilmoituksia on useita: dialogeja toisensa perään, jotka pitää kuitata. Applen tulisi ottaa mallia esimerkiksi Androidin tavasta toteuttaa ilmoitukset hienovaraisemmin.

Langaton synkronointi

Tietojen synkronointi pöytäkoneen kanssa vaatii aina johtoa, sekä iTunesin ja iPhoton avaamista. Applella on langattomaan synkronointiin olemassa jo palvelu nimeltä MobileMe, mutta palvelu maksaa 79 euroa vuodessa, eikä mahdollista multimedian siirtämistä laitteiden välillä. Nykyaikaa olisi, että puhelin synkkaisi tiedot automaattisesti, kun ollaan kodin WLAN-verkossa. Tien päällä tietojen synkronointiin voitaisiin hyödyntää MobileMe-palvelua, jonka hinnan tulisi laskea reilusti, koska Google tarjoaa vastavan palvelun ilmaiseksi. 

Widgetit

IOS:n työpöytänä toimiva ikonilistaus on hyvin staattinen verrattuna kilpailijoiden kustomoitaviin aloitusnäkymiin. Sovellus voi ainoastaan lisätä ikoniin merkin, jossa näkyy esimerkiksi uusien viestien lukumäärä. Android-tyylisiä aloitusnäkymiä IOS:ään tuskin on tulossa, mutta järjestelmään voitaisiin lisätä OS X:stä tuttu Dashboard-näkymä, johon käyttäjä voi lisätä haluamiaan widgetejä. Muun muassa seuraavat kalenterimerkinnät olisi mukava nähdä ilman varsinaisen kalenterisovelluksen avaamista. Kenties iOS:ssä pyyhkäisy ylöspäin ikonilistauksessa voisi avata widgeteille tarkoitetun Dashboard-näkymän?

Käyttäjäprofiilit

iPadin myötä iOS kaipaa tukea useille käyttäjäprofiileille. Älypuhelin on selkeästi henkilökohtainen laite, mutta iPadia käyttävät perheen sisällä monesti useat eri henkilöt. Lapsien käytössä tulisi olla erilainen sovellusvalikoima, puolisolla on eri kirjainmerkit selaimessa, eikä Facebookiin uudelleenkirjautuminen käyttäjän vaihtuessa ole mielekästä. Paljon auttaisi jo mahdollisuus synkata iPad useamman pöytäkoneen kanssa, jolloin kutakin konetta kohden luotaisiin oma profiili iPadille.

Parempi multitasking

Tällä hetkellä iOS:n multitasking ei salli kolmannen osapuolen ohjelmien ladata tietoa verkon yli ohjelman ollessa taustalla. Tämän vuoksi esimerkiksi RSS-lukijan avatessa joutuu aina aluksi odottamaan sisällön lataamista netistä. Sovellusten tulisi saada ladata tietoa taustalla tietyissä rajoissa. Ymmärrän, että ei voida sallia ohjelmien ladata kaistan täydeltä tietoa jatkuvasti, mutta ei tähän niin vaikea olisi kehittää älykkyyttä, joka estäisi käyttökokemuksen kärsimisen ja liiallisen akun kulutuksen. Esimerkiksi, kun puhelin on yöllä latauksessa, niin puhelin voisi huoletta latailla sisältöä puhelimeen. 

Paljon muitakin asioita on, joihin toivoisin parannusta, mutta tässä ne tärkeimmät. Varsinkin ilmoituksista on valitettu jo kauan, joten Applen olisi jo aika tehdä asialle jotain. Lisäksi uskon, että langattoman synkronoinnin kohdalla huutoihin vastataan ainakin tekemällä MobileMestä houkuttelevampi tuote. Widgetit, käyttäjäprofiilit ja multitasking-parannukset vaikuttavat epätodennäköisiltä. Jäädään odottamaan, mitä alkuvuodesta julkistetaan.

Aikaisemmin käytin RSS-feedien seuraamiseen Safaria, joka tarjoaakin varsin näppärän käyttöliittymän tähän tarkoitukseen. En käyttänyt erillistä sovellusta RSS-feedien lukemiseen, koska mielestäni oli luonnollista lukea feedit selaimessa. Iphonen hommaaminen kuitenkin muutti tilanteen, koska luonnollisesti syntyi tarve saada puhelin ja läppäri synkattua feedien osalta, eli tien päällä luetun entryn tulisi näkyä luettuna myös läppärillä.

Pienen selvittelyn jälkeen päädyin seuraavaan yhdistelmään: Google Reader + NetNewsWire (läppäri) + Byline (iPhone). Google Reader hoitaa synkkaamisen puhelimen ja työpöytäsovellusten välillä. NetNewsWiren 3.2+ desktop-versio osaa synkkaamisen molempiin suuntiin Google Readerin kanssa ja on muutenkin todella näppärä softa.

Iphone-ohjelmien puolella onkin sitten enemmän vaihtoehtoja tarjolla. Omissa selvittelyissäni kaksi on noussut ylise muiden: Byline ja NetNewsWire, joista Byline vie mielestäni lopulta voiton. Molemmat osaavat kaksisuuntaisen synkkaamisen Google Readerin kanssa. Erot näiden välillä löytyvät lähinnä käyttöliittymästä ja parista erityisominaisuudesta.

Byline:

NetNewsWire:

NetNewsWiresissä on näppärä "Next Unread"-painike ja ruudun alalaidassa kaiken aikaa näkyvillä oleva "Mark All as Read"-painike. Bylinessä tämä jälkimmäinen nappi on aina listan lopussa, ja on rasittavaa skrollata aina alas asti, jotta painike tulee näkyville. Toisaalta Bylinessä on todella näppärä cache-toiminto, jolla voi esimerkiksi tallentaa cacheen kaikki flägätyt entryt (siis koko nettisivun, jolla artikkeli on), jolloin niitä pystyy lukemaan nopeasti vaikka ei olisi internet-yhteyttä ollenkaan. Myös NetNewsWiressä on cache-toiminto, mutta se on rajoitetumpi.

NetNewsWiren käyttöliittymässä hämää se, että flägäämistä kuvaava ikoni (tähti) ei muuta ulkoasuaan sitä klikattaessa. Ruudun oikeaan yläkulmaan ilmestyy kyllä tähti kuvaamaan artikkelin lisäystä suosikkeihin, mutta olisi käytettävyyden kannalta loogista, että myös ikoni reagoisi. Olisin odottanut, että tämä olisi päivitysten myötä jo korjattu. Yleisesti ottaen Byline on ehkä hieman karumpi graafisesti, mutta mielestäni kuitenkin selkeämmän näköinen kuin NetNewsWire.

Ehkä eniten NetNewsWiressä häiritsee se, että uusimmat artikkelit eivät aina sijoitu listan kärkeen. Tämä kun yhdistetään siihen, että ohjelmassa ei ole Bylinen tapaan mahdollista piilottaa jo luettuja artikkeleita, niin artikkeleiden etsiminen listojen keskeltä muuttuu nopeasti todella rasittavaksi. Artikkeleiden piilottaminen olisi mukavaa myös screenshotissa näkyvässä tilanteessa, jossa uutinen on jostain syystä päivätty vuodelle 2019. 

Molemmat ohjelmat toimivat vikkelästi suuriakin artikkelimääriä ladattaessa. Kolmas varteenotettava RSS-ohjelma olisi ollut Newsstand, mutta olen lukenut lukuisia kommentteja ohjelman suorituskykyongelmista, joten en ole raaskinut rahojani sijoittaa kyseiseen ohjelmaan.

Bylinestä uupuu valitettavasti mahdollisuus jakaa artikkeleja esimerkiksi Twitterissä. NetNewsWirestä tämä ominaisuus löytyy. Bylinen tekijä on onneksi lupaillut Twitter-jakomahdollisuutta parin muun uudistuksen lisäksi tulevaan versioon.

Tätä kirjoittaessa Byline maksaa App Storessa 2,99€ ja NetNewsWire 3,99€. NetNewsWirestä on saatavilla myös ilmainen, mainoksia sisältävä versio, jota itse olen käyttänyt testailuun.

Kuten aikaisemmin kirjotinkin, niin puutteistakin huolimatta oma valintani on Byline - yksinkertaisesti siitä syystä, että tällä ohjelmalla feedien läpikäynti päivän mittaan on piirun verran suoraviivaisempaa kuin muilla ohjelmilla.

Viime aikoina on ollut myös puhetta siitä, kuinka Twitter korvaa RSS-feedien seuraamisen. Muutaman kaverin tiedänkin jo luopuneen RSS-feedeistä Twitterin vuoksi. Tätä aihetta tulee mahdollisesti käsiteltyä tulevissa postauksissa.