Pauli Huhtiniemi - www.paulihuhtiniemi.com

1

Hyvitysmaksusta tulee luopua

Perjantai
26
Marraskuu .10
09:42

Kuten aikaisempinakin syksyinä, ovat tekijänoikeusjärjestöt jälleen vaatimassa hyvitysmaksujen laajentamista kännyköihin. Tänä vuonna kampanjoinnille on antamassa kasvonsa muun muassa Anssi Kela. MP3-soittimet kuuluvat hyvitysmaksun piiriin, joten tekijänoikeusjärjestöt eivät näe syytä, miksi maksua ei voisi kohdistaa myös kännyköihin. Vastaus ei kuitenkaan ole hyvitysmaksun laajentaminen, vaan koko maksun poistaminen.

Hyvitysmaksu tunnettiin aikoinaan nimellä kasettimaksu. Kyseessä on veroluontoinen maksu, jolla maksetaan oikeudesta yksityiseen kopiointiin. Maksu sisältyy muun muassa tyhjien CD- ja DVD-levyjen, MP3-soittimien ja tallentavien digiboksien myyntihintaan. Maksu koskee nimenomaan laillista kopiointia: piratismi tai muu laiton kopiointi ei liity maksuun tai sen perusteluihin mitenkään.

Sisällöntuottajille kuuluu oikeus saada korvaus heidän työstään. Korvauksia ei kuitenkaan tulisi kerätä tällaisilla epäoikeudenmukaisilla, veroluonteisilla maksuilla. On hyvin vaikea ymmärtää, miksi laillisesti ostamani musiikkialbumin kopioimisesta kännykkääni kuuluisi maksaa yhtään mitään kenellekään. Maksu ei edes ole mitenkään kohtuullinen, esimerkiksi tyhjien DVD-levyjen kohdalla maksu voi olla 1,5-kertainen itse tuotteen hintaan verrattuna! Ja vasta tämän päälle tulee arvonlisävero.

Ehkä käsittämättömintä on tallentavien digiboksien sisältyminen maksun piiriin. Jos tallennan digiboksilla TV-ohjelman, jotta voisin katsoa sen minulle sopivaan aikaan myöhemmin, niin miksi minun tulisi maksaa tästä oikeudesta Anssi Kelalle?

Hyvitysmaksujen tuotot jäävät Suomeen, eli euroakaan ei mene ulkomaalaisille, joiden sisältöä kopioidaan eniten. Lisäksi potista vain noin 56 prosenttia menee oikeudenomistajille, loput menevät pääosin näiden etujärjestöille (Hyvitysmaksuvarojen jako 2010).

Ville Oksanen nostaa esille vastarinnan näkymättömyyden: kun vastapuolella on selkeä kampanja tunnettujen kulttuurivaikuttajien naamojen kera, on vastapuolella vain hajanainen joukko kansalaisia vailla organisointia.

Hyvitysmaksu on menneisyyden jäänne, jota ei koskaan olisi pitänyt olla olemassakaan. Erityisen huonosti se sopeutuu nykymaailmaan, jossa sisältöä yhä harvemmin edes säilytetään päätelaitteissa. Olemme Spotifyn ja vastaavien palveluiden myötä matkalla maailmaan, jossa sisältö streamataan “pilvestä” tai sitä vuokrataan omistamisen sijasta. Tämä epäoikeudenmukainen, hyvitysmaksun nimellä kulkeva tulonsiirto korjaantuu vain luopumalla siitä kokonaan.

***

PS. Vaikka mainitsenkin Anssi Kelan nimeltä tässä kirjoituksessa, ei minulla ole mitään miestä vastaan. Päinvastoin, olen jo pitkään seurannut hänen blogiaan, jossa on säännöllisesti mielenkiintoisia ja hyvin perusteltuja kirjoituksia, niin musiikista kuin monesta muustakin aiheesta. Anssi mahtaa myös olla yksi niistä kolmesta ihmisestä maailmassa, jotka ovat internetissä julkisesti muuttaneet mielipidettään. Suosittelen tsekkaamaan blogin.

Kommentit

Käyttäjän Nimetön kuva

Juho Vepsäläinen

Elämme paraikaa median murroskautta. Sen voidaan nähdä alkaneen MP3:n myötä, hiljalleen e-kirjat tekevät tuloaan. Kuten aina suurten murrosten aikana, myös tällä on voittajansa ja häviäjänsä.

Veikkaisin, että jotkin suuret mediatalot tulevat jossain määrin säilyttämään asemansa olettaen, että ne pystyvät vaikuttamaan riittävästi lainsäädäntöön ja edes jollain tavoin mukautumaan jakelukanavien muutokseen.

Digitaalisesta mediasta ongelmallisen tekee juurikin sen immateriaalinen muoto. Milloinkaan ennen mediaa ei ole ollut yhtä helppoa tuottaa ja jakaa. Tilanne tulee hyödykkeellistymään yhä siirtyessämme kohti ubiikkiyhteiskuntaa.

Tämän kehityksen ja vallitsevien valtarakenteiden aiheuttama ristipaine on hiljalleen johtanut vaihtoehtoisten ajattelutapojen syntyyn.

Kenties tunnetuin esimerkki tästä ovat erityisesti avoimen lähdekoodin ohjelmistot sekä Creative Commons-pohjainen media (ks. Radiohead, NIN, Khan Academy, ...).

Myös uudenlaisten jakelukanavien (vrt. YouTube, Flickr, ...) ilmaantuminen on muuttanut median tuottajien ja kuluttajien välistä dynamiikkaa.

Voitaisiinkin siis sanoa, että olemme matkalle kohti kuluttajan määrittelyä uudelleen. Jotkut puhuvatkin jo "prosuumereista", jotka sekä tuottavat että kuluttavat. Ainakaan ennen tämänkaltainen käyttäytyminen ei ole ollut yhtään helpompaa. :)

Yhteenvetona todettakoon, että välistävetäjien merkitys tulee pienenemään ja ainakin teoriasta kuka tahansa voi menestyä globaalisti tässä verkottuneessa maailmassa. Tämä tarjoaa siis toivoa myös suomalaiselle tietoteollisuudelle.

Tulipahan taas kerran kirjoitettua pitkä kommentti. Toivottavasti olennaisimmista pointeista saa selvän... :)

Kirjoita uusi kommentti

Tämän kentän sisältö pidetään yksityisenä eikä sitä näytetä julkisesti. Jos sinulla on Gravatar-tunnus, niin sitä käytetään avatar-kuvassa.
Sallitut HTML-tagit: <a> <em> <strong> <cite> <code> <ul> <ol> <li>
By submitting this form, you accept the Mollom privacy policy.