Valtion menoja tulee leikata

Eduskuntavaaleihin on enää reilut pari viikkoa. Lähestyvien vaalien myötä poliitikot jälleen lupailevat kaikkea hyvää. Puolueet yhteen ääneen vannovat, että mitään ei leikata. Joitain veroja kevennetään, mutta samalla kiristetään muualta. Kokonaisuutena verotus on kiristymässä kaikkien puolueiden toimesta. 

Suomen valtio kärsii samanlaisesta mammuttitaudista kuin Yleisradio. Puhutaan siitä, miten rahaa saisi enemmän, kun pitäisi puhua miten selvittäisiin vähemmällä. 

Kukaan ei kyseenalaista, tarvitsemmeko todella neljää TV-kanavaa Yleisradiolta. Kukaan ei myöskään kyseenalaista, tarvitseeko 10 miljardia yli tulojensa elävän valtion olla kaikessa mukana. Selvittäisiinkö vähemmälläkin, voisiko julkinen sektori toimia tehokkaammin? Poliitikoille tietysti kelpaa mainiosti, että valtion lonkerot yltävät kaikkialle – sehän tarkoittaa lisää valtaa heille. 

90-luvulla julkisella sektorilla leikattiin, koska laman takia suossa tarponut Suomi ei olisi saanut lainaa – ainakaan edullisesti. Vuosien 2008-2009 laman aikaan Suomella oli asiat paremmin, jolloin lainaa saatiin paremmilla ehdoilla. Ja kyllähän sitä lainaa sitten otettiinkin. Kun vuonna 2006 lainaa oli 56 miljardia, niin viime vuonna lainaa oli jo 75 miljardia, mikä on enemmän kuin koskaan historiassa. Korkomenot rapiat kaksi miljardia vuosittain. Vuonna 2015 velkaa arvioidaan olevan jo 117 miljardia euroa. Mikäs siinä, kun halvalla saa. 

Kun yritys kohtaa laman ja bisnes menee pakkaselle, niin silloin haetaan säästöjä: supistetaan toimintaa, poistetaan rönsyjä ja vähennetään työntekijöitä. Kun valtio kohtaa laman, niin säästöistä ei oikeastaan edes keskustella. Otetaan vain lisää lainaa, maksakoot tulevat sukupolvet sitten pois.

Kriittiseen tarkasteluun tulisi ottaa ainakin maatalous- ja yritystuet, sekä erilaiset avustukset ja verovähennykset koskien milloin mitäkin toimintaa. 

Jotain tilanteesta kertoo se, että elinkeinoelämä itsekin vaatii valtion maksamien kahden miljardin euron yritystukien leikkaamista ja järkeistämistä. Yli sata tahoa myöntää yli tuhatta eri yritystukea, joiden parissa työskentelee jopa 5000 byrokraattia. Miten leikkauspyyntöön vastasi valtio? Ministeri Pekkarinen teetti selvityksen, jonka mukaan tukia ei oikeasti tarvitse leikata.

Tehottomien tukien perkaamisen lisäksi toiminnan tehokkuudessa olisi paljon parantamisen varaa. Tätä ei vain osata tehdä. Toki yksityiselläkin puolella tehostamistoimet menevät välillä pieleen, mutta julkisen sektorin turaaminen on kyllä ihan omaa luokkaansa. Tietoyhteiskunnaksi sanotussa Suomessa on valmisteltu sähköistä reseptiä jo yli 20 vuotta, eikä käyttöönotto ole vieläkään näköpiirissä. Naurattaisi, ellei tietäisi puuhastelun maksaneen satoja miljoonia veroeuroja. 

En ole sanomassa, että yhteiskunnan järjestämästä koulutuksesta, terveydenhuollosta tai perusturvasta tulisi luopua. Sen sijaan poliitikkojen tyypillisesti vaatimaa sääntelyä, holhousta ja vastuun siirtämistä valtiolle tulisi vähentää oleellisesti. Valtion pitäisi käyttää verorahoja tehokkaasti vain oikeasti välttämättömiin asioihin, ja antaa tilaa markkinavetoisemmalle toiminnalle. Markkinoita vääristävistä tukitoiminnoista tulee luopua.

Myös ihmisten pitäisi päästä eroon yhä yleisemmästä asenteesta, jossa vastuu siirretään yhteiskunnalle. Loppujen lopuksi olemme kaikki vastuussa omista tekemisistämme, ja se vastuu meidän tulisi olla valmiita myös ottamaan.